tiistai 18. syyskuuta 2007

The end

Se oli Helsinki niin ruskainen paikka, kun herättiin tähän päivään.
 
Väsyinenä ja jet lagin vaivaamina lähdimme Pendolino trainiin kohti kotoseutuja - mutta ah niin onnellisina, ikuisesti mieliimme piirtyneistä muistikuvista mamma Itaalian maasta.
 
OB-UUTISIA: Runsas saalis.
Loppullinen tulos on nyt laskettu läiskytettyjen otosten määrästä. Kolmen laitteen yhteenlaskettu saldototale on noin 2000 mestarillisen teoksen luokkaa.
 
Paluu arkeen on iloinen asia. Oliveboysit jatkaa seikkailujaan taas marraskuun lopulla, siihen saakka kiitos kaikesta, anteeksi kaikesta ja ollaan kuulolla.
 
Kiva, kiitti ja hei !! A & J (toivottavasti hymyillään kun tavataan)
 
ps. Tuomo Lutakossa la 22.9.
pss. JPV kuinka voimmekaan tarpeeksi ylistää Rapalan lainasta..

maanantai 17. syyskuuta 2007

il Dia last in Italia (this time)

Koko mamma Itaalia itki aamulla lähtömme vuoksi. Ymmärrämme, että mamma Itaalian on vaikeata luopua meistä - alora - tunne on molemmin puoleinen.
 
Ahtamista, sullomista, tuskaa, hikeä, verta, epätoivoa.. Ja mitä vielä tavarat menivät "heittämällä" laukkuihin, ei tehnyt edes tiukkaa - eipä.
 
Onneksi saimme mamma Itaalian vakuutettua, että ei meidän vuoksemme kannata itkeä. Aamupäivällä mamma Itaalia tarjosi taas parastaan - aurinkoa ja lämpöä.
 
Vielä viimeiset aidot pizzat, birrat e espressot. Ai ai, että ollaanko vielä kerrottu miten hyvää on aito italialainen ruoka - alora - niin hyvää, niin hyvää !!
 
Siestan alkajaisiksi il autobus alle ja Venetsiaa kohden - "oo soole mioo...". Matka taittui vuoristojen, viinitarhojen ja oliviilehtojen halki kohti gondolien kaupunkia, helteisessä säässä.
 
Nuo vuoret puhuttelivat meitä tänään erityisellä tavalla. Aamuisesta mamma Itaalian itkusta oli jäänyt muutamia pilven rippeitä kaunistamaan vuoristomaisemaa. Kuinka kaunista se on kun ohuet ja kuulaat pilvivaipat hivelevät teräviä vuorien huippuja - alora - niin kaunista ja aitoa. (Istuin An edessä il autobusissa ja voitte aivan arvailla sen takanani tapahtuvan läiskytyksen määrää, näissä inspiroivissa maisemissa..)
 
Lintubongarin twist:
Jos olette ihmettelleet minne nuo sammakkoja reisineen syövät harmaaharakat ovat hävinneet niin voin kertoa sen teille. Tänne, auringon perässä tietty. Tuossa ne laaksoissa olevien viinitarhojen yllä kaartelee, jalopunajalkojen kirmaillessa alempana pikkupurtavan perässä.
 
PÄIVÄN KRETULIA !!?? Äänestä paras kuva päivänkuva !! Voittaja arvotaan ja tiedossa on upea palkinto. Osallistu kisaan ja voita !!
 
OB-UUTISIA: Rapalan Italian Internetsisko söi rahat.
Viimeisimpien blogikommenttien lukeminen jäi Marco Polon aeroportolla lopulta lukematta. Internetgestapohelgahuijari ymmärsi viedä oliveboysien viimeiset rahat, mutta ei ymmärtänyt antaa - lupaustensa mukaisesti. Vilautti vähän (niin blogia), mutta siihen se sitten jäi. Ananaat menivät oliveboysien neniin ja syvälle.
 
Huomenna on vielä tiedossa special summa summarum merkintä. Olkaa oliveboysien blogin äärellä !
 
We belive we can fly... Sinivalkoisten kotkien siipien suojissa takaisin kohti Finlandiaa.

sunnuntai 16. syyskuuta 2007

il Dia sei

Pitkän ja hartaan sunnuntai brunssin jälkeen lähdettiin käyskentelemään lago di Gardan rannalle. Jossa olikin varsinainen "luontopolku" näin sunnuntain kunniaksi. Oli joutsenta, sisiliskoa, perhosta, mehiläistä, kotkaa (niin niitä lintuja), kolibripörriäistä jne..
 
Järvelle oli kokoontunut ora-tuulen puhaltaessa myös surffarit, purjehtijat, melojat, kalastajat ja kuten arvata saattaa Lapin Polttajat hienoine retrouikkareineen tai ilman niitä...
 
LINTUBONGARIN TWIST: Joutsenet tuulettelee.
Mikä se saa nuo pitkäkaulaiset valkoluput tuulettamaan räpylöitään ? Otetaan yksi kappaletta joutsenia. Laitetaan se lago di Gardaan. Pidetään lämpötila 30 asteessa. Nostetaan joutsenen toinen räpylä selän päälle, pidetään sitä välillä auki ja välillä kiinni. Vauhtia pidetään yllä vain toisella räpylällä, samalla siivet ovat koroitettuna sydän muodostelmaan.
 
OB-UUTISIA: A nurkan takana putken kanssa.
Satamakahvilan Lissu säikähti ja huuti kovaan ääneen "ohhooohh", kun näki An putken kanssa heilumassa. Lissu tuli tilanteeseen yllättäen kulman takaa pahaa aavistamatta.
 
Samaisessa paikassa An putki herätti myös paikallisissa valokuvaajamiehissä kiinnostusta. Italialaisenglantilais keskustelu päättyi sanoihin (vapaasti suomennettuna) "on se sun nelosen aukko ihan ookoo.."
 
PÄIVÄN KRETULIA ??!! Kuka, ketkä, mikä tai mitkä ovat kuvassa ? Arvaa, tiedä tai wikipedita ja osallistu kisaan !
 
Vihdoin ymmärsimme siestan merkityksen ja kävimme ennen siestaa aidolla paninilla & vieläkin aidommalla espressolla. Siestaan energisinä ja palaneina, ei sillä että aurinko paistais täydeltä terältä ja olis kuumin päivä kuin koskaan.
 
Kuumuden hiostuttamina päätimme lähteä untireissulle lago di Gardaan. Vesi oli vallan mainiota hikisten oliveboysien vilvoitteluun, niin aitoa ja kirkasta. Uidessamme, lago di Gardaa ympäröivät vuoret palauttivat mieliimme Cortinan veljellisen lämmöntunteen.
 
Uituamme suuntasimme vilvoittelemaan apartmenttimme aurinkoiselle terassille ja sonnustauduimme aitoihin Cortinaboysien tyylin mukaisiin asuihin. Terassilla siemailimme hieman Spumanttea sunnuntaivilvoittelun kunniaksi, kuten voitte kuvasta aistia.
 
Rva Rapala on saanut pitää tänään ansaitun vapaapäivän. Sen verran hyvin hän selvisi eilisestä, jos aamupäivän sekoilut jätetään välistä. Hyvä on ollut Rva Rapalankin huilia, että jaksaa taas JPV:n kanssa ahertaa. Kiitos ja ylistys olkoon suur JPV:lle ja Rva Rapalalle !!
 
OB-TOIMITUS HUOMAUTTAA: Veronan pitkänenä.
Eilinen merkintä meni niin kiireellä "painoon", niin jäi mainitsematta, että Verona on myös pitkänenän Pinoccion kaupunki. Nenäkkäitä puu-ukkoja killui milloin mistäkin ympäri kaupunkia. Olisipa niitä voint' ostaa jopa kotiin viemisiksikin.
 
Illan pimetessä Italiassa tällä kertaa meille viimeistä kertaa, lähdimme Rivan pimeille kujille. Suunnistimme paikallisten suosiman pre dinner paikan kautta meidän aitoon vakio illallispaikkaan. Siellä on kerrassaan niin aidot, rapsakat, muhevat, täydelliset ja parhaat italialaiset herkut aidossa puu-uunissa valmistettuna !
 
Lämmintä ja italialaisruoan täyteistä sunnuntai illan jatkoa teille !!!!
 
¡ Muchos besos ! A & J

lauantai 15. syyskuuta 2007

il Dia cinque

Jäähyväiset Sorsalle, paljon yhdessä koettiin ja hyvin toisiamme tuettiin.
 
Rva Rapala lienee ollut eilen viihteellä. Sen verran hyvin sekosi hän yrittäessään opastaa meitä takaisin Avikselle. "Laskee uudelleen, tee u-käännös kun mahdollista, laskee uudelleen, laskee uudelleen..." Raikui autossamme reitillä, jota Rapala oli meitä aiemminkin opastanut paremmalla menestyksellä.
 
OB-KOTIMAAN UUTISIA: Helluntaikirkko liekeissä V-saarella.
Helluntaikirkkoa oli yritetty jälleen poltaa V-islandilla. Ken lienee syyllinen ? A:lla ainakin on alibi.
 
PÄIVÄN KRETULIA ??!!: Mikä tai kuka kuvassa on ?
Arvaa, tiedä tai tulkitse ja osallistu kisaan !
 
Tämän päivän retkemme suuntautui Romeon & Julian kaupunkiin Veronaan. Perillä meitä odotti aito helteinen kaupunki täynnä aitoja nähtävyyksiä ja aitoja ihmeitä. Nähtiin Julian hima Casa Capuletti parvekkeen kera, lukuisia piazzoita, Veronan areena sekä aitoja Italialaisia ihmisiä (lue belladonnia)...
 
Shoppailuun Verona tarjoaa suhteellisen rahvaat putiikit mm. D&G, Bershka jne.. Meikä pojjaat löysivät tämän reissun ensimmäisen grande levykaupan ja siinähän sitä oli meille iltapäiväksi ihmeteltävää.
 
Todettiin jälleen, että siestat ovat sieltä "mihin aurinko ei koskaan paista". Puoli kaupunkia piti taas kiertää, että löydettiin ruokoo. Kannattihan tuota taas odottaa, tuoretta home made pastaa & Sisilian red tunaa. Siestan ja Suomipoikien nälän ajoitus ei vain yhtälönä toimi.
 
Kiitos Rva Rapalalle oi ! Ei ollut paperikarttoja meillä Veronasta, mutta onneksemme Rva Rapala oli malttanut lähteä jälleen mukaamme. Oli se hienoa kävellä käsi kädessä Rva Rapalan kanssa pitkin Veronan kujia, niin hienosti löydettiin aina perille. Se sitten vasta oli hienoa !
 
OB KYSYY: Miten TikTakin hajoaminen on otettu kotomaassa vatsaan ? Kommentoikaa tämän suuren surun aiheuttamaa tuskaa !
 
LINTUBONGARIN TWIST: Pulujen niskat.
Piazzoilla käyskennellessämme mieleemme heräsi kysymys pulujen / kyyhkyjen niskoista. Jätkät vetää edes takaista liikettä päällään koko ajan kävellessään. Yritä ite samaa, kyllä varmasti on niskat jumissa vartin kävelyn jälkeen - niin ettei koskaan aiemmin ole ollut.
 
A & J
 
ps. se 151km/h oli nim.om. Rapalasta.
pss. mitä se tyttö näkee siinä kiekujassa?

perjantai 14. syyskuuta 2007

il Dia quattro

¡ Ciao ciao !
 
Shopping & wineyards aamupäivän teemana. Ajellessamme läpi runsaiden ja auringon kypsyttämien viinitarhojen läpi, mieleemme palautui erään kutsutaanko nyt vaikka Rojekti25 yhtyeen laulu. Tuossa laulussa ah niin ihanasti kerrotaan viinitarhoista, joissa kasvaa paljon hedelmää. Tämä laulu rikastutti mieliämme aamupäivän ajan, ah niin ihanasti.
 
Pienenä kettuna oleminen viinitarhassa kiehtoi meitä niin kovin, että jätimme Sorsan tienposkeen ja suuntasimme viiniköynnösten sekaan. Siellä köynnösten välissä A louskutti ja J maisteli sunrise rypäleitä suoraan pensaista - ai ai miten olivat maukkaita nuo rypäleet.
 
OB-nörttipalsta: Parahin Padre, tämän laadukkaan blogin ylläpito hoituu mutkattomasti ja parhaiten An commarilla sähköpostitse. Kommentit olemme päässeet lukemaan kylän ainoasta nettibaarista. Niitä lienee yksi vain sen vuoksi, kun nuo Lapinpolttajakantturat eivät moisen yhteyden olemassa olosta tiedä. " Ei meillä silloin Aatun aikaan ollut kuin kirjekyyhkyt ".
 
Mitä Italialaisiin kenkiin tulee ja eteenkin niiden ostamiseen, oli päivän suurin ongelma. Matkaoppaassa kertoivat, että Italiasta on kenkiä ostettava. Kenkiä löytyi outleteista enemmän kuin tarpeeksi ja niiden ostaminen alkoi jo käydä työstä. Mutta ostettava oli, kun alennukset olivat hyvät.
 
OB-Toimitus huomauttaa:
1. Eilisen vuorireissun aikana näimme myös Alppien lumihuiput (mm. Mont Blanc).
2. Tuossa Cortinan kylässä on kuvattu myös rainoja Pink Panther & 007 - sinun silmiesi tähden.
 
Kenkien ostosta selvittiin kuitenkin suht vähäisillä määrin. Cascata Varonen 87 metrinen vesiputousluolasto sai meidät hiljentymään siestan alkajaisiksi. Kostuttiin.
 
UUSI PALSTA: PÄIVÄN KRETULIA ??!!
Perjantain kunniaksi otamme käyttöön uuden palstan. Onko sinussa viherpiipertäjän vikaa tai oletko viherpeukalo ?? Tunnista oheinen päivän kretulia ja osallistu kisaan !!
 
LINTUBONGARIN TWIST:
Rakas blogini, näin tänään lokin. Se oli pieni ja sillä valkoinen pää.
 
OB-UUTISIA: Siesta pitäisi kieltää !
Jälleen myöhäisellä lounaalla. Nälkä politiikka iskee aina akuutisti silloin, kun on siesta. Suurin osa ravintoloista on kiinni ja nälkä hirmuinen. Onneksi Torbolen turistikylässä oli muutama mainio ravintola auki. Ja eikuin "Trota di lagoa" kehiin. Mukavatahan sitä oli syödä ja samalla katsella trotan kotiseutuja läheltä.
 
Hyvää perjantai illan jatkoa kaikille ! Chicos lähtee iltaisille kujille ja sattaa Italian sorsan viimeisille unille, huomenna siitä on luovuttava.

torstai 13. syyskuuta 2007

il Dia tre

A:n synttäripäivä, wuhhuu ! "Paljon onnea vaan, paljon onneaa A.. "
 
"Kiitää alla autostrada, aina kiire kiire jonnekkin on on oon..." Kiitihän se noin tunnin verran ja suunta oli kohti Cortinan Alppikylää (n. 1200 metrissä). Itse Cortinaan on Rivasta matkaa noin 240 km per suunta, nelisen tuntia suuntaansa sitä kaasuttaa ja jarruttaa.
 
Matkattiin läpi pienten ja suurten Alppikylien, lukuisten ylä- ja alamäkien. Synttärikakut syötiin ehkäpä S.Cristinan kylässä. Tarkkaa tietoa paikasta ei ole kun Rva Rapala piti välillä siestaa, ei jaksanut ottaa yhteyksiä korkeimpaan.
 
Maisemat vain jylhistyivät, tiet kapenivat ja mutkittuivat entisestään. Ei pysty sanoin sitä valtaisaa näkymää kertomaan - ei pysty. Vuorista pystyi aistimaan kuinka S.Stallonen rasvattu ja trimmattu kroppa oli hionnut kalliota vasten tehdessään erään R.Harlinin kanssa leffaa.
 
Cortinan Alppikylästä lähdimme heiluvaisilla köysiratavaunuilla ylös aina 2700 metrin korkeuteen. Perillä näkymät olivat jotain aivan uskomatonta, mutta niin Alppimaisia ja täyttä totta, niin totta. Silloin mekin tunsimme olevamme lähempänä taivasta kuin koskaan aiemmin.
 
Jos pitäisimme lauluista ja osaisimme laulaa, tähän tilanteeseen liittyisi niin monta laulua - kun olemme maailman katolla, ei vuorea korkeampaa.... Lista on loputon.
 
Päivän lounas venähti suht myöhäiseksi, kuuden jälkeen pääsimme tai oikeastaan löysimme ainoan siestattoman ravintolan. Ravintola oli oikein aito ja sijaisti 2100 ja rapiat metrin korkeudessa, Sorsa jaksoi lennättää meidät sinne oikein loistavasti... Lasagne oli erittäin herkullista, muheaa ja niin aitoa.
Lintubongarin twist:
Vua ei kotkia näkynnä vuorilla (niin, niitä lintuja). Mutta geenimuunneltuja jodlaavia mustarastaita kylläkin riitti. Ja jokin taskutipu lenteli myös siellä 2700m korkeudessa. Edelleen on selvittämättä notta mikä nakke naksuttaja se naksuttaa hotellin takapihan viidakossa.
 
OB-UUTISIA:
Sorsa lensi 151km tunnissa nopeudella. Todellakin tämä tapahtui keskellä aidointa Italiaa autostradalla. Päivän keskinopeuden jäädessä noin 50km/h.
 
¡ Hyvää yötä y hasta mañana !

keskiviikko 12. syyskuuta 2007

il Dia due

Keskiviikkoon herättiin toivoa täynnä, aamu valkeni kuin ennenkin - aurinkoisena, pilvettömänä ja tukkoisena.
 
Avis "we try harder" odotteli meitä aamupäivällä luokseen. Häneltä saimme Opelix Sorsan alle ja järvikierros oli valmis starttaamaan. (Italian suurimman järven Lagi di Gardan ympäri kulkeva tie on 162 kilsametriä pitkä.)
 
Torbolen "alppikylä" oli eka etappi, tuo surffareiden mekka. Siitä matka mutkitteli pitkin järven rantaa, kahvi -ja kuvaustaukoineen.
 
Gardan kaupunki vaati meitä pysähtymään, sen kuvaukselliset maisemat ja gelateriat sykähdyttivät meitä loppu iäksi.
 
Sirminone, tuo lago di Gardan eteläisin kaupunki on kyllä vertaansa vailla koko maailmassa - se kauneus ja aitous. Pitkä ja kapea niemeke työntyy rannikoilta järven syleilyyn, sitä Sirmione myös on. Voiko aidompaa enää olla, ei voi, kerrassaan ei voi !!
 
Trota di lago neitsytmaistettiin juuri aidommassa paikassa eli Sirmionen upeassa ja aidossa pienessä ravintolassa. Ja hyväähän se trota oli kertakaikkiaan. Tätä on veljet ja siskot syötävä vielä uudelleen.
 
OB-UUTISIA: vihdoin se tapahtui, päästiin jauhamasta kesto puheenaihetta, joka on tullut esille useasti jo aiemmilla reissuillamme. A osti uuden muistikortin !!! "Totta se on totta se on..", vihdoin on reilusti tilaa mestarin teoksille - ei tarvitse säästellä louskuttamista.
 
Gelaterioista puhuaksamme; pistachccio, amarena, fragola, chocolata.. nuo niin maukkaat jäätelöt ovat houkutelleet pojjaat useisiin lipomistalkoisiin per päivä.
 
Lintubongarin twist (bongasitte tämän varmaan edellisestä merkinnästä vaikkei sitä erikseen mainittu):
Lupuja tuli bongattua tänäänkin. Vakioasukkaiden lisäksi tuli nähtyä mm. ruma ankan poikanen. Päivän kohokohta oli kuitenkin ihka aidon valkolupun lennon kuvaaminen linnan raunioissa.
 
Päivän jo kääntyessä iltaan lähdimme Sirmionesta Salon kylän kautta takaisin kohti Rivan koto kaupunkiamme. Ajelimme viini -ja oliivilehtojen halki kohti Rivaa, auringon luodessa viimeiset säteensä lago di Gardan ylle.
 
Kuvat by J. Toinen on Trobolen "alppikylästä" ja toinen Sirmionen linnoitus.
 
Kiva, kiitti, hei. Palaamme taas huomenna il Dia tren merkeissä. İ Vaya con dios, palleroiset !

tiistai 11. syyskuuta 2007

il Dia uno

Gelateria, birrateria, trattoria, pizzeria y cafeteria. Nuo meille niin tutuiksi käyneet armaat paikat..
 
Miltä se tuntuisikaan 30 asteen lämmössä nauttia jääkylmää frappea välkehtivän lago di Gardan rannalla tai istua lounaalla vuosisatoja vanhassa ravintolassa, sen lämpimällä iltapäivän auringon paahtamalla terassilla, syöden puu-uunissa tehtyä pizzaa ??
 
Jaa ettäkö missä Suomen nokikanat on? No täällähän ne. Jää sinisorsat toiseks lukumäärän suhteen. Onhan täällä sitten joitain paikallisia valkolupuja, minipelikaaneja jne. Taimenet (ja joitain turhempia fisuja) polskii satamissa. Ehkäpä huomenna päästään maistamaan Gardan ikiomaa lohilajia - "trota di lago".
 
Rva Rapalaa on lämmitelty huomenna alkavaa koetusta varten. Hyvin tuntuu hänellä olevan paikan -ja ajantaju tiedossa (kiitos ja ylistys Pekan hyvästä koulutuksesta). Kotiosoitteemme on jo hänen pettämättömään muistiin tallennettu - eksyä ei voi.
 
Applen pojat ne sitten ovat viisaita - nykytekniikka mahdollistaa kaikkea hienoutta - oli mukava iPod musavideo (kiitos&kumarrus Padrelle romanekin rippauksesta) "välikuolema" eli lepohetki huoneessa. Odoteltiin pimeän laskeutumista lago di Gardan ylle, jotta A pääsee toteuttamaan Canonin kanssa pimeyden herruutta. With Canon you can...
 
Ja kas tässä sitä J poika kirjoittaa 9/11 vuosipäivän iltana teille kuulumisia, Ilta on mukavan lämmin, tähdet loistaa lähes pilvettömältä taivaalta ja Lapin polttajat alleineen ovat iltakävelyllä rantapromenadella.
 
Nuo Lapin polttajat ovat hyvin saanet valloitettua tämän paikan. Aatun kielellä täällä pärjäisi paremmin kuin Lontoolla. Mutta onneksi meiltä sujuu italian puhuminen lähes mutkattomasti, niin olemme voineet päteä Lapin polttajille. (Kiitos A:lle tuon Lapin polttajat termin opettamisesta - on se hieno termi.)
 
Tähän hetkeen palatakseni, A aloitti lepakkojahdin. Kylämme keskustan liepeillä olevan linnoituksen vallihaudassa kiertää lepakoita aivan veden pinnassa, joita A nyt onnessaan paukuttaa ja mikä jottei paukuttaisi.
 
Tänään, niin kuin juuri nyt ja jo muutaman kerran aiemminkin An keskittynyt kuvaaminen on saanut samaan paikkaan kerääntymään muitakin kuvaajia ja ihmettelijöitä. Nuo amatöörit ovat olleet ihmeissään ammattilaisen kuvakulmista/aiheesta ja yrittäneet pokkareillaan jäljitellä An mestarillisia kuvakulmia/aiheita. Kuitenkaan ymmärtämättä sen enempää kuvaamisen jalosta taidosta ja nerokkuudesta, johon A kykenee.
 
Tässä oli il dia numero uno ! Hyvää yötä ja makoisia unia !
 
Olkaa huomenna taas blokin äärellä, luvassa on ainakin muhkea il dia numero due reportaasi ja päivän kuva. Ciao ciao ! A & J

maanantai 10. syyskuuta 2007

Kun silmäni mä auki sain..

Näimme naapurimme auringon valossa. Otimme kuvan hänestä ja toivon mukaan se näkyy tässä. Hasta mañana, A&J

@Riva

Italian menomatkan summa burarum:
Venetsia kanaaleineen nähtiin ilmasta kun laskeuduttiin. Siitä sitten bussikyydillä Veronan ohi ja kohti pohjoista.Bussikyytiläiset tunnistavat meidät "poikina". Eikä sitten kyytiläisten keski-iästä sen enempää..
 
Vaikkakin yön pimeys laskeutui yllemme bussimatkan aikana niin molemmin puolin tietä erottui n. kilometrin korkuisten vuorten silhuetit. Välillä laakson pohjalla erottui pienten kylien valoja, etenkin valaistut kirkkotapulit. Laaksoja/vuoria tuli ja meni. Ja tunneleita riitti. Mahtaa olla lisää ihmeteltävää päivän valossa.
 
Viimeinkin perillä. Rivan kylässä lago di Gardan pohjoisimmassa kolkassa. Vieressä häämöttää yli 1.2 km korkea kukkula. Ehkä päivänvalo paljastaa lisää..
 
Iltapala on nautittu (jäätelön muodossa), joten ei kai tässä muuta kuin unta palloon. İciao y besos!
 
p.s. jpv muchos gracias para ti, garmin on loistava - "ei kaltaistas oo, ei kaltaistas oo, lai-naa-jaa-ni.."

Helsinki/Vantaa update

Selvisimme lentokentälle! Huolimatta vaikeasta ja vaativasta junan vaihdosta Tampereella. Dickursbyn dösällä sitten kentälle. Lentokenttä itsessään on täynnä elämyksiä. Etenkin meille emerald/platinum check-in asiakkaille. Viimeinkin oikeassa luokassa!
 
Ja eiku boardingiin.

sunnuntai 9. syyskuuta 2007

Valmistautukaa!

Saluto,
käsky on käynyt ja pakkaaminen on täydessä vauhdissa. Aaan ja Jiin pitäisi lähteä huomenna klo 10.22 junalla Helsinkiin ja sieltä sitten lentojunalla Venetsiaan. Kanaalit taitaa jäädä näkemättä kun pitää jo kiiruhtaa seuraavaan junaan joka vie Gardan rannalle (best case scenario).

Tavoite blogin suhteen:
- saada kirjoitettua (ehkä jopa) päivittäin kuulumisia
- mainetta ja kunniaa (tai ainakin mainetta..tod. näk. mennään perinteisellä "kunnian vähetessä maine kasvaa" -aatteella)

*Photowankereille tiedoksi*
Matkaan lähtee seuraavat sälät:
- 20D
- 70-200mm L f4
- 10-20mm
- 50mm f1.4
- filttereitä
- mini slik
- liian vähän gigoja
(tavoitteena saada stokki-laatuisia taidekuvia, "grande arte")

Katsotaan miten blogin päivitys sujuu vai sujuuko ollenkaan.

Seuraavaan kertaan, arrivederci