il Dia last in Italia (this time)

Koko mamma Itaalia itki aamulla lähtömme vuoksi. Ymmärrämme, että mamma Itaalian on vaikeata luopua meistä - alora - tunne on molemmin puoleinen.

 

Ahtamista, sullomista, tuskaa, hikeä, verta, epätoivoa.. Ja mitä vielä tavarat menivät "heittämällä" laukkuihin, ei tehnyt edes tiukkaa - eipä.

 

Onneksi saimme mamma Itaalian vakuutettua, että ei meidän vuoksemme kannata itkeä. Aamupäivällä mamma Itaalia tarjosi taas parastaan - aurinkoa ja lämpöä.

 

Vielä viimeiset aidot pizzat, birrat e espressot. Ai ai, että ollaanko vielä kerrottu miten hyvää on aito italialainen ruoka - alora - niin hyvää, niin hyvää !!

 

Siestan alkajaisiksi il autobus alle ja Venetsiaa kohden - "oo soole mioo...". Matka taittui vuoristojen, viinitarhojen ja oliviilehtojen halki kohti gondolien kaupunkia, helteisessä säässä.

 

Nuo vuoret puhuttelivat meitä tänään erityisellä tavalla. Aamuisesta mamma Itaalian itkusta oli jäänyt muutamia pilven rippeitä kaunistamaan vuoristomaisemaa. Kuinka kaunista se on kun ohuet ja kuulaat pilvivaipat hivelevät teräviä vuorien huippuja - alora - niin kaunista ja aitoa. (Istuin An edessä il autobusissa ja voitte aivan arvailla sen takanani tapahtuvan läiskytyksen määrää, näissä inspiroivissa maisemissa..)

 

Lintubongarin twist:

Jos olette ihmettelleet minne nuo sammakkoja reisineen syövät harmaaharakat ovat hävinneet niin voin kertoa sen teille. Tänne, auringon perässä tietty. Tuossa ne laaksoissa olevien viinitarhojen yllä kaartelee, jalopunajalkojen kirmaillessa alempana pikkupurtavan perässä.

 

PÄIVÄN KRETULIA !!?? Äänestä paras kuva päivänkuva !! Voittaja arvotaan ja tiedossa on upea palkinto. Osallistu kisaan ja voita !!

 

OB-UUTISIA: Rapalan Italian Internetsisko söi rahat.

Viimeisimpien blogikommenttien lukeminen jäi Marco Polon aeroportolla lopulta lukematta. Internetgestapohelgahuijari ymmärsi viedä oliveboysien viimeiset rahat, mutta ei ymmärtänyt antaa - lupaustensa mukaisesti. Vilautti vähän (niin blogia), mutta siihen se sitten jäi. Ananaat menivät oliveboysien neniin ja syvälle.

 

Huomenna on vielä tiedossa special summa summarum merkintä. Olkaa oliveboysien blogin äärellä !

 

We belive we can fly... Sinivalkoisten kotkien siipien suojissa takaisin kohti Finlandiaa.